keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Suunnitelmallinen työskentely ja koulun arki

Useimmat koulut ovat olleet mukana erilaisissa hankkeissa, joissa ollaan kehitetty koulun toimintaa ja työskentelytapoja. Omilta rehtoriajoilta muistan hyvin 90-luvulta lähtien opetussuunnitelmauudistukset, akvaariokoulut, Opetus ja laatuhankkeet ja lukuisat tietotekniikan opetuskäytön kehittämishankkeet. Pyrimme silloin kovasti tekemään mahdollisimman tarkkoja suunnitelmia miten voimme kehittää kouluamme. Muutokset olivat kuitenkin kovin pieniä ja paluu takaisin vanhaan tuttuun kaavaan oli helppoa. Liiankin helppoa?

Olen nykyisessä työssäni saanut kiertää useassa suomalaisessa kaupungissa, kunnassa ja koulussa. Fronter Finland kuuluu Fronter Nordic organisaatioon joten koulujen toimintatavat ja kehityssuunnitelmat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ovat myös tuttuja. Näissä tapaamisissa on noussut esille muutamia seikkoja jotka ovat tyypillisiä kouluille jossa suunnitelmien käytäntöön toteuttaminen on onnistunut erityisin hyvin.

Yhdessä pohjoismaisessa koulussa oltiin jääty todella paljon jälkeen kaupungin muihin kouluihin verrattuna. Oppimistulokset, oppilaiden ja opettajien viihtyvyys oli sitä luokkaa että harkittiin jopa koulun sulkemista ! Mitkä suunnitelmat voisivat toimia tällaisessa tapauksessa?

Koulu päätyi suunnitelmaan, jossa tehtiin todella suuria muutoksia koulun toimintakulttuuriin ja työskentelytapoihin. Muutokset olivat niin rajuja että paluuta vanhaan ei ollut. Koulu onnistui rohkeassa projektissaan niin hyvin, että koulu on tällä hetkellä kaupungin suosituimpia kouluja. Oppilaita hakeutuu kouluun niin paljon, että kaikkia oppilaita ei voida ottaa vastaan. Olen vieraillut kyseisessä koulussa muutaman kerran ja jutellut opettajien kanssa. He ovat tällä hetkellä erittäin tyytyväisiä ja ylpeitä omasta koulustaan. Tämän koulun kehitys on herättänyt minussa paljon ajatuksia.

  • Liitämmekö koulujen kehittämissuunnitelmiin liian pieniä muutoksia?
  • Olisiko parempi että muutoksista tehdään saman tien niin suuria, että paluuta vanhaan ei ole?
  • Jos tulokset ovat myönteisiä, niin kuin yllä kuvatussa tapauksessa, niin kaikki hyvin, mutta entäs jos lopputulos ei olekaan hyvä?
  • Jos emme sisällytä suunnitelmiin aikataulun jossa edetään pienin askelin vaan suurilla harppauksilla, niin saammeko silloin paremmin opettajia sitouduttua suunnitelmiin?
Päätös tästä on varmasti tehtävä jokaisessa kunnassa ja koulussa tapauskohtaisesti. Se mikä on toiminut jossain päin maailmaa ei välttämättä toimi omassa koulussa. Kyseisen koulun kokemus on mielestäni rohkaiseva. Jokaisen kannattaa tarkasti arvioida omia suunnitelmia ja ainakin harkita mahdollisimman monta erilaista vaihtoehtoja päämäärien saavuttamiseksi. Panokset, eli suomalaisten oppilaiden tulevaisuus on kuitenkin pelissä. Rohkeutta kaikille!

Tästäkin aiheesta jatkamme Oppilaitosjohdon LUOTI -täydennyskoulutuksessa, tervetuloa mukaan!

Kenneth Vuorinen
Country Manager
Fronter Finland/Fronter Nordic

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti